Ostaako vai eikö ostaa…?

Julkisuudessa on kuluneena vuonna käsitelty paljon ilmastonmuutosta, ilmastoahdistusta, kuluttamista ja ylipäätään ympäristöasioita. Jo useampi viikko sitten silmiini sattui Fab-lehdessä julkaistu, helsinkiläisen Frenni-miestenvaatebrändin toimitusjohtajan, Jarkko Kallion kirjoitus. Artikkelissaan hän pohtii, osuuko tiedostavan kuluttajan ostolakko juurikin ns. hyvisbrändeihin. Kallio kirjoittaa: ” Suomalaisten pienten vaatebrändien näkökulmasta tilanne oli kuitenkin keväällä karmea: Tiedostavat ja aikaansa seuraavat asiakkaat sulkivat kukkaronsa nyörit, mikä näkyi erityisesti pienten yritysten kassassa. Automarketeissa ja kansainvälisissä halpaketjuissa meno jatkui kuten ennenkin.”

Koko artikkelin voit lukea täältä

Tämä teksti kolahti itselle, pienen kaupungin vähittäiskauppiaana monellakin tapaa. Useammastakin suusta on kuluneen vuoden aikana kuullut erilaisista ostolakoista. Näitä pienempiä, kotimaisia merkkejä myyvät useinkin juuri pienet, itsenäiset putiikit. Toki osa merkeistä on löytänyt tiensä jo isojen ketjujenkin tarjontaan ja nettikauppa vie osansa. Paikallisliikkeiden ydinasiakkaita ovat myös keski-ikäiset tai sen ylittäneet asiakkaat, joita mutu-tuntumalla ympäristöperusteinen kulutuksen vähentäminen eniten näyttäisi kiinnostavan.
Samaan aikaan moni meistä yrittäjistä painii parhaillaan omien voimavarojen äärirajoilla hurjan talouspaineen alla. Kestävyyslaji, jyvät akanoista ja oma valinta, näinhän se menee. Toisaalta, haluan itsepäisesti edelleen uskoa, että ihmisten kulutustottumuksiin ja sitä kautta markkinavoimiin on mahdollista pikku hiljaa vaikuttaa. Monihan ajattelee, ettei yksittäisen ihmisen valinnoilla ole merkitystä. Kun sama käytös heijastetaan sata- tai tuhatkertaiseksi, vaikutus on jo huomattava. 5000 ihmisen kymppi toisi paikallisten yrityksiin myyntiä 50 000€. Toisaalta, miten paljon vaikkapa se 10 euroa heilauttaa henkilökohtaista budjettiasi kuukausitasolla?

Kuulostaa idioottimaisen yksinkertaiselta, mutta yhtälö on juurikin näin simppeli. Mitä ihmiset ostavat ja mistä, sitä on tarjolla. On kyse sitten vaatteesta, elintarvikkeesta, ekologisesta, halpatuotteesta, pikamuodista, luomusta, ihan mistä vain. Jos kukaan ei osta mitään, ei voi olla myöskään tarjontaa. Usein kuultava: ” On se kumma kun ei omalta paikkakunnalta saa …” on fakta, ei kummajaisuus. Siksi isot, kovin talousraamein pyörivät ketjut keskittyvät isojen asiakasvirtojen ja ostoskeskusten pariin. Juurikin siksi sinun eurollasi on oikeasti merkitystä ja varsin paljonkin. Jokainen käytetty tai käyttämätön euro on itse asiassa vaikuttava valinta. Esimerkiksi mitä tulee siihen, onko kylänraitilla se lähikauppa tai ylipäätään jotakin muuta kuin katuvalot. Ja siihen, miten paljon siellä kaupan hyllyllä on vaihtoehtoja.

Liputan itsekin kierrätyksen, järkevän kuluttamisen ja luonnon kannalta hyvien valintojen tekemisen puolesta. Tiedostavuus on hyvä asia. Mielestäni on hienoa, että tarjolle tulee koko ajan enemmän ekologisesti kestäviä tuotteita, joiden laatu on hyvä ja hintataso kilpailukykyinen. Silloin kuluttajan on oikeasti mahdollista tehdä niitä hyviä valintoja. Samoin haluan myydä asiakkailleni vaatteita, jotka tulevat oikeasti käyttöön, ei kaapinpohjalle. Nimittäin kansantalouden kannalta kyllä sitä kuluttamistakin tarvitaan. Jokainen voi sitten oman elämäntilanteen ja arvojensa mukaan pohtia, mihin oma kulutus kohdistuu. Haluatko mahdollisuuksien mukaan suosia kotimaista työtä, omaa paikkakuntaa, ekologisia arvoja ja/tai kenties jotain muuta. Vai olisiko unelmiesi asuinpaikkakunnalla yksi tai kaksi halpisjättimannimarkettia?

Kiitos, kun luit. Kiitos, joka kerta kun tiedostat, mitä ja mistä ostat. Monessa yhteydessä toitotetaan armollisuutta itseä kohtaan. Toivotan sitä sinulle tulevalle vuodelle ja vuosikymmenelle kuluttamisen suhteen. Tehdään hyviä valintoja. Joskus hankkimasi uusi pusero on yhden pienyrittäjän päivän pelastus.